Douala
Douala on Kamerunin suurin kaupunki ja Littoralin provinssin pääkaupunki. Douala sijaitsee 24 kilometrin päässä Atlantin rannikolta Wourijoen varrella. Kaupungissa on noin 2,75 miljoonaa asukasta (2015 ennuste). Douala on Kamerunin kaupankäynnin keskus ja siellä on myös maan suurin satama.
Mercer Human Resource Consultingin vuosittaisen tiedotteen mukaan Douala oli Afrikan kallein kaupunki ja maailman 24. kallein kaupunki maaliskuussa 2007.
Douala sijaitsee Wourijoen estuaarin kaakkoisreunalla Atlantin rannalla noin 210 kilometriä Yaoundésta länteen. Kaupungin nopean kasvun seurauksena länsimaalaistyylisten kaupunginosien välissä on alueita, joissa asuu maaseudulta ja muualta Afrikasta tulleita työnhakijoita. Wourijoen yli kulkee 1 800 metriä pitkä maantie- ja rautatiesilta Bonabériin.
Mercer Human Resource Consultingin vuosittaisen tiedotteen mukaan Douala oli Afrikan kallein kaupunki ja maailman 24. kallein kaupunki maaliskuussa 2007.
Douala sijaitsee Wourijoen estuaarin kaakkoisreunalla Atlantin rannalla noin 210 kilometriä Yaoundésta länteen. Kaupungin nopean kasvun seurauksena länsimaalaistyylisten kaupunginosien välissä on alueita, joissa asuu maaseudulta ja muualta Afrikasta tulleita työnhakijoita. Wourijoen yli kulkee 1 800 metriä pitkä maantie- ja rautatiesilta Bonabériin.
Kartta - Douala
Kartta
Maa (alue) - Kamerun
Kamerunin lippu |
Kamerunin alueen varhaisiin asukkaisiin kuuluivat Sao-kulttuurin jäsenet Tšadjärven ympäristössä ja baka-metsästäjä-keräilijät kaakon sademetsissä. Portugalilaiset löytöretkeilijät saapuivat maan rannikolle 1400-luvulla ja antoivat alueelle nimeksi Rio dos Camarões (”rapujoki”), mistä nimi Kamerun on peräisin. Fulbesotilaat perustivat Adamawan emiraatin maan pohjoisosaan 1800-luvulla, ja useat etniset ryhmät perustivat maan länsi- ja luoteisosiin voimakkaita heimo- ja fon-kuntia. Kamerunista tuli Saksan siirtomaa vuonna 1884, ja ensimmäisen maailmansodan jälkeen alue jaettiin Ranskan ja Britannian kesken Kansainliiton mandaatiksi. Union des Populations du Cameroun -puolue ajoi Kamerunin itsenäisyyttä, mutta se kiellettiin 1950-luvulla. Se kävi sotaa ranskalaisia ja sitten kamerunilaisia joukkoja vastaan vuoteen 1971 asti. Vuonna 1960 Ranskan Kamerun itsenäistyi Kamerunin tasavallaksi presidentti Ahmadou Ahidjon johdossa. Brittiläisen Kamerunin eteläinen osa liittyi siihen seuraavana vuonna ja muodosti Kamerunin liittotasavallan. Maa nimettiin Kamerunin yhdistyneeksi tasavallaksi vuonna 1972 ja Kamerunin tasavallaksi vuonna 1984.
Valuutta / Kieli
ISO | Kieli |
---|---|
EN | Englannin kieli (English language) |
FR | Ranskan kieli (French language) |